Varanasi

Mitä tästä kaupungista voikaan oikein kirjoittaa. Olen yrittänyt miettiä mikä tämä paikka oikein on. Välillä tuntuu että kaupunki on oikein mukava ja hyvin kauniskin, mutta välillä koko paikka ahdistaa.
Meidän hotelli sijaitsee hyvin vilkkaalla ostoskadulla josta on lyhyt kävelymatka Gangesin rantaan. Olemme siis hyvällä paikalla, mutta meitä ei jätetä katua kävellessä rauhaan. Aina on joku kysymässä mitä me tarvitsemme, haluammeko kenties silkkiä, ehkäpä samanlaiset housut jotka meillä on jalassa tai jotain muuta. Ensin sanoimme nätisti ettemme tarvitse mitään, laukkumme ovat jo täynnä. Muutama ylimääräinen kilokin on kertynyt. Näin lopussa en ole enään ystävällinen totean vain että ei, en sano enää ei kiitos. Rantaan päästyämme on hieman hiljaisempaa, mitä nyt jokainen soutaja kysyy tarvitsemmeko venettä. Ja joka toinen mies kysyy mistä olemme kotoisin, mitä pidämme Varanasista, kauan olemme kaupungissa ja Intiassa. Jos jäämme johonkin hetkeksi istumaan onkin ympärillämme enemmä miehiä kuin jaksamme laskea ja useat ottavat "salaa" selfieitä meidän kanssamme.
Olen seurannut muita turisteja ja olen huomannu ettei heitä ahdistella yhtä paljon. Naisista ei oteta salaa kuvia tai pyydetä kuviin mukaan. En tiedä johtuuko meidän tilanteemme siitä, että näytämme kummatkin nuorilta, vai siitä että olemme valitettavasti todella valkoisia. Olkoon syy mikä tahansa, olemme varmasti tuhansissa puhelimissa ja näytämme varmasti hyvältä kyllästyneinemme ilmeimeimme.
Tämä viikko on ollut hyvin ristiriitainen, en tiedä johtuuko se siitä että kohta on kotiinlähtö, siitä että minulle tuli toistamiseen flunssa Intiassa ollessa ja se vie voimia vai siitä että tämä kaupunki on erilainen.

Ollaan me täällä tehty vaikka mitä, vaikkakin ollaa me vietetty hotellihuoneesaa paljon aikaa ja olen yrittänyt parannella flunssan pois.

Gangesin ranta on aivan upea ja ruumiiden polttopaikka herättää kunnioitusta. Vaikkakin sielä ollessamme näimme kuinka miehet kävivät heittämässä luita jokeen, kuulimme että poltettujen miesten rintalastat heitetään Gangesiin. Niitä taitaa olla sielä todella paljon, kun päivittäin poltetaan monia kymmeniä miehiä.
Näimme myös kuinka lehmät söivät ruumiiden mukana tulleita kukkaseppeleitä, odottelimme koska joku lehmistä osuisi vahingossa tuleen. Niin ei valitettavasti käynnyt, vaikka tulia oli monia niin kuin myös lehmiä.

Siellä se polttopaikka näkyy kaukana, rannalla kun ei läheltä saa ottaa kuvia.

Käytiin ekana päivänä syömässä hienon hotellin kattoterassilla kalleimmat jäätelöt koko matkan aikana. Näkymä oli kyllä hieno Gangesille.

Leaning-temppeli, jonka joku poika oli rakentanut äidilleen kiitokseksi kaikesta mitä äiti oli tehnyt pojan hyväksi. Äiti ei oikein tykännyt ideasta ja manasi temppelin, niinpä se on nyt kallellaan veden rajassa ja hajoaa.

Tässä suhteellisen kaukaata otetussa kuvassa, yritin kuvata pyhän miehen pinkkiä älypuhelinta. Hän tajusi sen että yritän ottaa kuvaa samalla, kun hän oli ottamassa kuvaa. 

Tässä kuvassa näkyy pyhä mies ottamassa penkillä puhelimellaan muista pyhistä miehistä kuvaa. Niin se nykyaika on tavoittanut kaikki. Pyhillä miehillä on pinkkejä ja kultaisia älypuhelimia. Munkit kuuntelevat omista älypuhelimistaan musiikkia ja ottavat samalla kuvia.

Käytiin veneajelulla ja näimme Bollywood-elokuvan kuvaukset yhdillä rappusilla.

Siinä ne valkoiset ottavat selfietä

Ihmisiä peseytymässä

Veneet ovat vain niin kivoja.

Meidän soutajan airot, jotka olivat lankunpätkät naulattuina bambukeppiin.

Käytiin katsomassa tätä seremoninaa neljänä iltana. Joka kerta se oli yhtä hyvä ja hieno.

Herättiin torstaiaamuna seitsemän aikaan ja lähdettiin ulos aamukävelylle katselemassa pyykinpesu sekä ihmisten aamutoimia.  Ollaan mietitty onkohan meidän hotellin pyyhkeet ja lakanat pesty Gangesissa, kun ovat täynnä tahroja ja olemme kummatkin saaneet erilaisia kutiavia näppylöitä. Aamulenkillä vahvisti vain asiaa.

Emme kumpikaan ole aamuihmisiä, en ole alkamassa itkemään vaikka siltä näyttää. En ole vain herännyt kunnolla.

Tässä näitä valkoisia lakanoita ja pyyhkeitä kuivataan.

Lehmiä kyllä löytyy joka paikasta. En minä niitä Suomessa pelkää, mutta jos joku muutaman sadankilon painoinen sonni suuttuu jostain.. En siis mielelläni mene ihan liian lähelle näitä eläimiä. Vaikka se on todella vaikeaa. 

Lauantaina käytiin Sarnatissa katselemassa Budhalaiatemppeleitä. Saatiin sieltä myös pyhät paperit joihin pitäisi pirskoa pyhää vettä ja laittaa se kotona niin että se on auringossa. Mietittiin pitäisikö Gangesista hakea pyhää vettä ja missäs sitä Suomessa aurinkoa saa talvella. No uskotaan sen verran karmaan, että pidetään ne kyllä tallessa. 

Buddhan valaistumista symboloiva rakennus.

Tässä tämä pyhäpaperi on.

Sunnuntaina käytiin Itsenäisyyspäivän kunniaksi veneajelulla ennne auringonlaskua.

Polttopaikka

Me vain

Aurinko alkoi laskemaan, leijat ja linnut lenteli kattojen yllä.

Laskettiin kynttilät Gangesiin, kuvassa olin juuri koskenut Gangesiin kädellä.

Oltiin kummatkin koskettu Gangesiin ja siitä ollaan kauhuissamme.

Itsenäisyyspäivän iltapal, jäätelöä ja teetä.

Olen saanut pyhää vettä päälleni, olen kastellut käteni siinä. Olen katsonut neljä kertaa pyhää toimitusta. Olen nukkunut viikon lakanoissa jotka pestään Gangesin pyhässä vedessä. Näillä toimilla pitäisi flunssa ja muut pöpöt kehosta lähteä. Toivotaan siis parasta että näin tapahtuu, muuten olen saanut turhaan ihottumaa ja kauhistellut kuinka ihmiset juovat Gangesin vettä, pesevät kehonsa, hampaansa ja vaatteensa siinä. Samalla kun vierestä ui jonkun eläimen ruho tai muovipussillinen roskaa. Kaupunki joka herättää ristiriitaisia tunteita sai loppuhuipennuksen tänään, kun olimme kävelemässä vilkasta katua hotellille päin katsottuamme ensin Gangesin rannassa pyhän toimituksen. Joku mies kysyi keskellä katua minulta haluaisinko vähän marihuonaa. En mielestäni näytä käyttäjältä. Epäuskoisena kuulemastani jatkoin matkaa ja mietin mikä tämä kaupunki oikein on?

Huomenna lähdemme aamulla aikaisin painavien tavaroidemme kanssa kohti lentokenttää ja rantaa. GOA täältä me valkoiset tulemme.